Biologisen monimuotoisuuden väheneminen: ilmastonmuutoksen tuhoisa seuraus

KUVAKrediitti:
Kuva pistetilanne
iStock

Biologisen monimuotoisuuden väheneminen: ilmastonmuutoksen tuhoisa seuraus

Biologisen monimuotoisuuden väheneminen: ilmastonmuutoksen tuhoisa seuraus

Alaotsikon teksti
Maailmanlaajuinen biologisen monimuotoisuuden väheneminen kiihtyy suojelutoimista huolimatta, eikä sen korjaamiseen ehkä ole tarpeeksi aikaa.
    • Kirjoittaja:
    • tekijän nimi
      Quantumrun Foresight
    • Joulukuu 13, 2021

    Havainnon yhteenveto

    Biologinen monimuotoisuus, maapallon elämän rikas kuvakudos, on uhattuna, ja eläin- ja kasvilajipopulaatiot vähenevät merkittävästi maailmanlaajuisesti. Ihmisen toiminta, kuten metsien hävittäminen, liikakalastus ja maailmanlaajuiset kaasupäästöt, ovat pääsyyllisiä, mikä johtaa ekosysteemin epävakauteen ja mahdollisiin häiriöihin sellaisilla aloilla kuin maataloudessa ja lääketeollisuudessa. Tämän lieventämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että hallitukset toteuttavat kestävää politiikkaa ja teollisuudenalat ottavat toiminnassaan huomioon biologisen monimuotoisuuden ja käsittelevät laajempia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta ja liiallista kulutusta.

    Biologisen monimuotoisuuden menetys

    Biologinen monimuotoisuus on termi, jota tutkijat käyttävät kuvaamaan kaikkien maapallon elävien olentojen kollektiivista vaihtelua. Kaikki elävät olennot sopivat monimutkaiseen malliin jakavat vettä, happea, ruokaa ja muita planeetan selviytymisen kannalta välttämättömiä elementtejä. Valitettavasti useat raportit ovat herättäneet hälytyksen eläin- ja kasvilajien väistymisestä viimeisen 50 vuoden aikana. 

    Yhdistyneiden kansakuntien (YK) hallitustenvälinen paneeli on paljastanut, että miljoona eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Sillä välin vuonna 2020 julkaistu Living Planet -raportti, jossa kerättiin tietoja 50 maasta ja 100 asiantuntijasta, havaitsi, että eri eläinten populaatiot ovat laskeneet maailmanlaajuisesti 68 prosenttia viimeisen viiden vuosikymmenen aikana. Myös näiden lajien rappeutuminen kiihtyy, ja kaikki maapallon alueet ovat uhanalaisia ​​lajeja, joiden hyödyntämisaste vaihtelee 18 prosentista 36 prosenttiin. Näin ollen tiedemiehet pitävät nykyaikaa Maan kuudentena massasukupuutona, mikä varoittaa vakavista seurauksista luonnollisille elinympäristöille. 

    Ihminen on ensisijaisesti vastuussa eri lajien vaarantamisesta. Käytännöt, kuten metsien hävittäminen, liikakalastus, metsästys ja maailmanlaajuiset kaasupäästöt, ovat ensisijaisia ​​syitä. YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa on tunnistettu useita tapoja, joilla kansakunnat voivat käsitellä tätä ongelmaa, mukaan lukien ruohonjuuritason toimet, kuten viljelyn lisääminen, suojeltujen maiden ja vesistöjen lisääminen sekä parempi kaupunkisuunnittelu. Taustalla olevat syyt, kuten ilmastonmuutos, eläinten liiallinen kulutus ja nopea kaupungistuminen, on kuitenkin ratkaistava. 

    Häiritsevä vaikutus 

    Kun menetämme lajeja, menetämme niiden ainutlaatuiset roolit ekosysteemeissä, kuten pölytyksen, siementen leviämisen ja ravinteiden kierron. Tämä menetys voi johtaa dominoilmiöön, joka horjuttaa ekosysteemejä ja tekee niistä alttiimpia häiriöille, kuten taudinpurkauksille tai ilmastonmuutokselle. Esimerkiksi yhden saalistajalajin menettäminen voi johtaa sen saaliin liikakansoittumiseen, mikä johtaa liikalaiduntamiseen ja elinympäristön huononemiseen.

    Lisäksi monet teollisuudenalat, kuten maatalous, kalastus ja lääketeollisuus, ovat toiminnassaan vahvasti riippuvaisia ​​biologisesta monimuotoisuudesta. Lajien häviäminen voi häiritä toimitusketjuja, lisätä kustannuksia ja vähentää resurssien saatavuutta. Yritykset, jotka eivät huomioi biologista monimuotoisuutta toiminnassaan, voivat kohdata maineriskejä, viranomaismääräyksiä ja markkinaosuuden menetyksiä. Esimerkiksi yritys, joka hankkii materiaaleja metsäkadosta tunnetulta alueelta, voi kohdata kestävyyttä arvostavien kuluttajien ja sijoittajien vastareaktiota.

    Hallitukset voivat toteuttaa politiikkaa, joka edistää kestävää maankäyttöä, suojelee uhanalaisia ​​lajeja ja kannustaa yrityksiä omaksumaan ympäristöystävällisiä käytäntöjä. Hallitus voisi esimerkiksi ottaa käyttöön verohelpotuksia yrityksille, jotka toteuttavat kestäviä viljelykäytäntöjä, mikä vähentää paikallisiin ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia. Lisäksi hallitukset voivat tehdä yhteistyötä kansainvälisissä sopimuksissa ja aloitteissa biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi maailmanlaajuisesti. 

    Biologisen monimuotoisuuden häviämisen vaikutukset

    Biologisen monimuotoisuuden häviämisen laajempia seurauksia voivat olla: 

    • Yhä nopeampien syklien riski väestön romahtamisesta tai epätasapainosta luonnossa.
    • Erilaisten luonnonvaraisten kasvilajien kasvu hidastuu, jos nisäkkäät ja hyönteiset, joista ne ovat riippuvaisia ​​pölytyksestä ja siementen leviämisestä, kuolevat sukupuuttoon.  
    • Kasvien maatalouden tuotannon lajike ja määrä vähenee sekä kasvuolosuhteisiin vaikuttavan ilmastonmuutoksen että pölytyksen aiheuttamien hyönteisten (kuten mehiläisten) vähenemisen vuoksi.
    • Suuremmat valtion menot biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen, mukaan lukien suojeltujen suojelualueiden ja villieläinten suojeluosastojen laajentaminen.
    • Villieläinten asiantuntijoiden kysyntä lisääntyi helpottamaan biologisen monimuotoisuuden palauttamisprojekteja.
    • Uusien hedelmällisyys- ja kloonaustekniikoiden kehittäminen olemassa olevien (ja jopa sukupuuttoon kuolleiden) eläinlajien populaation kasvun tukemiseksi.

    Pohdittavia kysymyksiä

    • Luuletko, että on mahdollista kääntää biologisen monimuotoisuuden vähenemisen nopeus vuoteen 2030 mennessä (ajassa SDG:n määräajan saavuttamiseksi)? 
    • Kuinka maat voivat parantaa koordinointiaan suojelutoimien vahvistamiseksi?

    Insight-viittauksia

    Tässä oivalluksessa viitattiin seuraaviin suosittuihin ja institutionaalisiin linkkeihin: