Mielenterveyssovellukset: Terapia kulkee verkossa digitaalisen teknologian avulla

KUVAKrediitti:
Kuva pistetilanne
iStock

Mielenterveyssovellukset: Terapia kulkee verkossa digitaalisen teknologian avulla

Mielenterveyssovellukset: Terapia kulkee verkossa digitaalisen teknologian avulla

Alaotsikon teksti
Mielenterveyssovellukset voivat tehdä terapiasta helpompaa yleisön saatavuutta.
    • Kirjoittaja:
    • tekijän nimi
      Quantumrun Foresight
    • Voi 2, 2022

    Havainnon yhteenveto

    Mielenterveyssovellusten nousu muuttaa tapaa, jolla hoitoon pääsee, tarjoten uusia hoitomahdollisuuksia erityisesti niille, joita haittaavat fyysinen vamma, kohtuuhintaisuus tai syrjäinen sijainti. Tämä trendi ei ole haasteeton, sillä huoli tietoturvasta ja virtuaaliterapian tehokkuudesta perinteisiin menetelmiin verrattuna jatkuu. Pitkän aikavälin vaikutuksia ovat muutokset psykologien työmahdollisuuksissa, muutokset potilaiden hoitotottumuksissa ja uudet hallituksen määräykset.

    Mielenterveyssovelluksen konteksti

    Mielenterveysälypuhelinsovellukset pyrkivät tarjoamaan terapiaa niille, jotka eivät ehkä pysty käyttämään tällaisia ​​palveluita tai jotka ovat estyneet esimerkiksi fyysisen vamman ja kohtuuhintaisuuden vuoksi. Mielenterveyssovellusten tehokkuudesta kasvokkain tapahtuvaan terapiaan verrattuna kiistellään kuitenkin edelleen psykologian ja lääketieteen asiantuntijoiden keskuudessa. 

    COVID-19-pandemian alkukuukausina mielenterveyssovelluksia ladattiin 593 miljoonaa kertaa, ja useimmilla näistä mielenterveyssovelluksista oli yksi painopistealue. Esimerkiksi Molehill Mountain -sovellus keskittyy masennuksen ja ahdistuksen hoitoon. Toinen on Headspace, joka kouluttaa käyttäjiä harjoittamaan mindfulnessia ja meditaatiota. Muut sovellukset, kuten Mindgram, yhdistävät käyttäjät lisensoituihin terapeutteihin online-terapiaistuntojen järjestämiseksi. Mielenterveys- ja hyvinvointisovellukset voivat tarjota monenlaista tukea havaittujen oireiden kirjaamisesta koulutetun lääketieteen ammattilaisen antamaan diagnoosiin. 

    Sovelluskehittäjät ja terveydenhuollon asiantuntijat voivat seurata sovelluksen tehokkuutta keräämällä käyttäjäarvioita ja palautetta. Nykyiset sovellusten luokitusjärjestelmät eivät kuitenkaan ole tehokkaita monimutkaisiin aiheisiin, kuten mielenterveyshoitoon, liittyvien sovellusten laadun tarkistamiseen. Tämän seurauksena American Psychiatric Association (APA) kehittää sovellusten luokitusjärjestelmää, joka pyrkii toimimaan perusteellisena oppaana tuleville mielenterveyssovellusten käyttäjille. Arviointijärjestelmän odotetaan arvioivan sellaisia ​​tekijöitä kuin tehoa, turvallisuutta ja hyödyllisyyttä. Lisäksi sovellusluokitusjärjestelmä voi ohjata sovelluskehittäjiä uusien mielenterveyssovellusten parissa. 

    Häiritsevä vaikutus

    Ajan myötä nämä mielenterveyssovellukset voivat tarjota helpommin saatavilla olevan vaihtoehdon niille, joiden mielestä perinteinen hoito on haastavaa. Näiden alustojen tarjoama lisääntynyt anonymiteetti ja mukavuus antavat käyttäjille mahdollisuuden saada hoitoa omaan tahtiinsa, mikä tekee siitä houkuttelevan valinnan monille. Erityisesti syrjäisillä tai maaseudulla asuville nämä sovellukset voivat toimia välttämättömänä avunlähteenä siellä, missä niitä ei ole aiemmin ollut saatavilla.

    Digitaalisiin mielenterveyspalveluihin siirtyminen ei kuitenkaan ole vailla haasteita. Huoli hakkeroinnista ja tietomurroista saattaa estää monia potilaita tutkimasta mielenterveyspalveluiden verkkopalveluja. BMJ:n vuoden 2019 tutkimus, joka paljastaa, että huomattava määrä terveyssovelluksia jakoi käyttäjätietoja kolmansien osapuolien kanssa, korostaa tiukkojen turvatoimien tarvetta. Hallitukset ja sääntelyelimet saattavat joutua panemaan täytäntöön ja valvomaan säädöksiä varmistaakseen käyttäjien tietojen yksityisyyden ja turvallisuuden, kun taas yritysten on ehkä investoitava parannettuihin tietoturvaprotokolliin.

    Yksittäisten etujen ja turvallisuusnäkökohtien lisäksi suuntaus mielenterveyssovelluksiin avaa uusia mahdollisuuksia tutkimukselle ja yhteistyölle. Tutkijat ja sovelluskehittäjät voivat työskennellä yhdessä tutkiakseen näiden alustojen tehokkuutta verrattuna perinteiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Tämä yhteistyö voisi johtaa tehokkaampien ja yksilöllisempien hoitosuunnitelmien kehittämiseen. Oppilaitokset voivat myös tutkia tapoja integroida nämä sovellukset mielenterveyden opetussuunnitelmiin ja tarjota opiskelijoille käytännön kokemusta ja ymmärrystä tästä mielenterveydenhuollon nousevasta alasta.

    Mielenterveyssovellusten vaikutukset 

    Mielenterveyssovellusten laajempia vaikutuksia voivat olla: 

    • Psykologeille tulee lisää työpaikkoja neuvonantajina ja sisähoitotehtävissä toimivissa teknologiayrityksissä, varsinkin kun yhä useammat yritykset keskittyvät omien terveyspalveluiden kehittämiseen ja ottavat työntekijöiden mielenterveyden vakavammin.
    • Parantunut potilaiden tuottavuus ja itsetunto väestön mittakaavassa, sillä joidenkin mielenterveyssovellusten päivittäinen tekstiviestien tarjonta auttaa potilaita heidän päivittäisissä ahdistuneisuusoireissaan.
    • Perinteiset henkilökohtaiset psykologit saavat vähemmän potilaiden kyselyitä, kun yhä useammat ihmiset valitsevat mielenterveyssovelluksia alhaisempien kustannusten, yksityisyyden ja mukavuuden vuoksi.
    • Hallitus laatii uusia lakeja varmistaakseen potilastietojen eettisen käytön mielenterveyssovelluksissa, mikä lisää kuluttajien luottamusta ja standardisoituja käytäntöjä koko alalla.
    • Muutos mielenterveysalan ammattilaisten opetussuunnitelmiin sisältäen digitaalisen terapian alustojen koulutuksen, mikä johtaa uuteen terapeuttien sukupolveen, joka osaa sekä perinteisessä että virtuaalisessa hoidossa.
    • Terveyserojen mahdollinen lisääntyminen, koska ne, joilla ei ole pääsyä teknologiaan tai Internetiin, voivat joutua näiden uusien mielenterveydenhuollon muotojen ulkopuolelle, mikä johtaa kasvavaan kuiluun mielenterveyshoidon saatavuudessa.
    • Terveydenhuollon uusien liiketoimintamallien luominen, joka keskittyy tilauspohjaisiin mielenterveyspalveluihin, mikä johtaa edullisempaan ja saatavilla olevaan hoitoon laajemmalle kuluttajajoukolle.
    • Mielenterveyshuollon kokonaiskustannusten mahdollinen lasku, koska virtuaaliset alustat vähentävät yleiskustannuksia, mikä johtaa säästöihin, jotka voidaan siirtää kuluttajille ja mahdollisesti vaikuttaa vakuutusturvaan.
    • Lisääntynyt keskittyminen tieteidenväliseen yhteistyöhön teknologian kehittäjien, mielenterveysalan ammattilaisten ja tutkijoiden välillä, mikä johtaa henkilökohtaisempiin ja tehokkaampiin mielenterveyssovelluksiin.
    • Ympäristöhyödyt, kun siirtyminen kohti virtuaalista mielenterveyshuoltoa vähentää fyysisten toimistotilojen ja kuljetusten tarvetta terapiaan, mikä vähentää energiankulutusta ja päästöjä.

    Pohdittavia kysymyksiä

    • Luuletko, että verkossa olevat mielenterveyssovellukset voivat korvata kasvokkain tapahtuvan terapian? 
    • Pitäisikö viranomaisten mielestänne säännellä mielenterveyssovelluksia yleisön suojelemiseksi?