Synteettisen median tekijänoikeudet: Pitäisikö meidän antaa yksinoikeudet tekoälylle?

KUVAKrediitti:
Kuva pistetilanne
iStock

Synteettisen median tekijänoikeudet: Pitäisikö meidän antaa yksinoikeudet tekoälylle?

Synteettisen median tekijänoikeudet: Pitäisikö meidän antaa yksinoikeudet tekoälylle?

Alaotsikon teksti
Maat kamppailevat luodakseen tekijänoikeuskäytäntöjä tietokoneella tuotetulle sisällölle.
    • Kirjoittaja:
    • tekijän nimi
      Quantumrun Foresight
    • Helmikuu 13, 2023

    Tekijänoikeuslaki on ensisijainen kysymys kaikista synteettiseen mediaan liittyvistä oikeudellisista vaikeuksista. Historiallisesti on pidetty laittomana luoda ja jakaa tarkka kopio tekijänoikeudella suojatusta sisällöstä – olipa kyse sitten valokuvasta, kappaleesta tai TV-ohjelmasta. Mutta mitä tapahtuu, kun tekoälyjärjestelmät luovat sisältöä uudelleen niin tarkasti, etteivät ihmiset pysty erottamaan niitä?

    Synteettisen median tekijänoikeuskonteksti

    Kun tekijänoikeus myönnetään kirjalliseen tai taiteelliseen teokseen sen tekijälle, se on yksinoikeus. Tekijänoikeuden ja synteettisen median välinen ristiriita syntyy, kun tekoäly tai koneet luovat teoksen uudelleen. Jos näin tapahtuisi, sitä ei voi erottaa alkuperäisestä sisällöstä. 

    Tämän seurauksena omistaja tai luoja ei pystyisi hallitsemaan työtään, eikä hän voisi ansaita siitä rahaa. Lisäksi tekoälyjärjestelmä voitaisiin kouluttaa tunnistamaan, missä synteettinen sisältö rikkoo tekijänoikeuslakia, ja sitten luoda sisältö mahdollisimman lähellä tätä rajaa ja pysyä kuitenkin lain rajoissa. 

    Maissa, joiden oikeudellinen perinne on yleinen laki (esim. Kanada, Iso-Britannia, Australia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat), tekijänoikeuslaki noudattaa hyödyllisyysteoriaa. Tämän teorian mukaan luojille annetaan palkkioita ja kannustimia vastineeksi siitä, että he antavat yleisön pääsyn teoksiinsa yhteiskunnan hyödyksi. Tämän tekijäteorian mukaan persoonallisuus ei ole yhtä tärkeä; siksi on mahdollista, että ei-ihmisolentoja voidaan pitää kirjoittajina. Näillä alueilla ei kuitenkaan vielä ole kunnon tekoälyn tekijänoikeusmääräyksiä.

    Synteettisen median tekijänoikeuskeskustelussa on kaksi puolta. Toinen osapuoli väittää, että immateriaalioikeuksien pitäisi kattaa tekoälyn tuottamat työt ja keksinnöt, koska nämä algoritmit ovat itse oppineet. Toinen osapuoli väittää, että tekniikkaa kehitetään edelleen täysimääräisesti, ja muiden pitäisi antaa rakentaa olemassa oleville löydöksille.

    Häiritsevä vaikutus

    Järjestö, joka vakavasti harkitsee synteettisten median tekijänoikeuksien vaikutuksia, on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) Maailman henkisen omaisuuden järjestö (WIPO). WIPO:n mukaan aiemmin ei ollut epäilystäkään siitä, kuka omistaa tietokoneella tuotettujen teosten tekijänoikeudet, koska ohjelmaa pidettiin yksinkertaisesti luovaa prosessia auttavana työkaluna, kuten kynä ja paperi. 

    Useimmat tekijänoikeudella suojattujen teosten omaperäisyyden määritelmät edellyttävät ihmisen tekijän, mikä tarkoittaa, että näitä uusia tekoälyn luomia kappaleita ei ehkä suojata voimassa olevan lain nojalla. Useat maat, mukaan lukien Espanja ja Saksa, sallivat tekijänoikeuslain mukaisen suojan vain ihmisen luomalle teokselle. Tekoälytekniikan viimeaikaisten edistysten myötä tietokoneohjelmat tekevät kuitenkin usein päätöksiä luovan prosessin aikana ihmisten sijaan.

    Vaikka jotkut saattavat sanoa, että tämä ero on merkityksetön, lain tavalla käsitellä uudentyyppistä konevetoista luovuutta voi olla kauaskantoisia kaupallisia vaikutuksia. Tekoälyä käytetään jo esimerkiksi tekomusiikin, journalismin ja pelaamisen kappaleiden luomiseen. Teoriassa nämä teokset voisivat olla julkisia, koska ihminen ei tee niitä. Näin ollen kuka tahansa voi vapaasti käyttää ja käyttää niitä uudelleen.

    Nykyisen tietojenkäsittelyn edistymisen ja käytettävissä olevan suuren laskentatehon ansiosta ihmisten ja koneen tuottaman sisällön välinen ero voi pian tulla kiistanalainen. Koneet voivat oppia tyylejä laajoista sisältöaineistoista ja riittävän ajan myötä pystyvät replikoimaan ihmisiä hämmästyttävän hyvin. Samaan aikaan WIPO työskentelee aktiivisesti YK:n jäsenvaltioiden kanssa tämän ongelman ratkaisemiseksi.

    Vuoden 2022 lopulla yleisö näki räjähdysmäisen räjähdysmäisen räjähdysmäisen räjähdysmäisen räjähdysmäisen räjähdysmäisen räjähdysmäisen tekoälyllä toimivien yritysten, kuten OpenAI:n, sisällöntuotantomoottorit, jotka pystyivät luomaan mukautettua taidetta, tekstiä, koodia, videota ja monia muita sisällön muotoja yksinkertaisella tekstikehotteella.

    Synteettisen median tekijänoikeuden vaikutukset

    Tekijänoikeuslainsäädännön kehittymisen laajempia vaikutuksia synteettisten tietovälineiden osalta voivat olla mm. 

    • Tekoälyn luomille muusikoille ja taiteilijoille myönnetään tekijänoikeussuoja, mikä johtaa digitaalisten supertähtien perustamiseen. 
    • Ihmistaiteilijoiden lisääntyneet tekijänoikeusrikkomuskanteet tekoälyn sisällöntuotantoteknologiayrityksiä vastaan, jotka antavat tekoälylle mahdollisuuden luoda hieman erilaisia ​​versioita heidän teoksistaan.
    • Uusi startup-aalto on perustettu tekoälyn tuottaman sisällöntuotannon yhä niche-sovellusten ympärille. 
    • Maat, joilla on erilaisia ​​tekoälyä ja tekijänoikeuksia koskevia käytäntöjä, mikä johtaa porsaanreikiin, epätasaiseen sääntelyyn ja sisällöntuotannon arbitraasiin. 
    • Yritykset, jotka luovat johdannaisteoksia klassisista mestariteoksista tai viimeistelevät tunnettujen säveltäjien sinfonioita.

    Kommentoitavia kysymyksiä

    • Jos olet taiteilija tai sisällöntuottaja, mitä mieltä olet tässä keskustelussa?
    • Millä muilla keinoilla tekoälyn tuottamaa sisältöä pitäisi säännellä?

    Insight-viittauksia

    Tässä oivalluksessa viitattiin seuraaviin suosittuihin ja institutionaalisiin linkkeihin:

    Maailman henkisen omaisuuden järjestö Tekoäly ja tekijänoikeudet