Yritysten ulkopolitiikka: Yrityksistä on tulossa vaikutusvaltaisia ​​diplomaatteja

KUVAKrediitti:
Kuva pistetilanne
iStock

Yritysten ulkopolitiikka: Yrityksistä on tulossa vaikutusvaltaisia ​​diplomaatteja

Yritysten ulkopolitiikka: Yrityksistä on tulossa vaikutusvaltaisia ​​diplomaatteja

Alaotsikon teksti
Kun yritykset kasvavat ja rikastuvat, niillä on nyt rooli diplomatiaa ja kansainvälisiä suhteita muokkaavien päätösten tekemisessä.
    • Kirjoittaja:
    • tekijän nimi
      Quantumrun Foresight
    • Tammikuu 9, 2023

    Joillakin maailman suurimmista yrityksistä on nyt tarpeeksi valtaa muokata globaalia politiikkaa. Tältä osin Tanskan uusi päätös nimittää Casper Klynge "teknologialähettilääkseen" vuonna 2017 ei ollut mainostemppu vaan hyvin harkittu strategia. Monet maat seurasivat esimerkkiä ja loivat samanlaisia ​​kantoja teknologiaryhmittymien ja hallitusten välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi, yhteisten etujen edistämiseksi ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien muodostamiseksi. 

    Yritysten ulkopoliittinen konteksti

    European Group for Organizational Studies -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan yritykset ovat jo 17-luvulla yrittäneet käyttää vaikutusvaltaansa hallituksen politiikkaan. Kuitenkin 2000-luvulla käytettyjen taktiikkojen laajuus ja tyyppi ovat lisääntyneet huomattavasti. Näillä pyrkimyksillä pyritään vaikuttamaan tiedonkeruun avulla poliittisiin keskusteluihin, yleisön käsityksiin ja yleisön osallistumiseen. Muita suosittuja strategioita ovat sosiaalisen median kampanjat, strategiset kumppanuudet voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kanssa, julkaisut suurissa uutisorganisaatioissa ja haluttujen lakien tai määräysten avoin lobbaus. Yritykset keräävät myös kampanjarahoitusta poliittisten toimintakomiteoiden (PAC) kautta ja tekevät yhteistyötä aivoriitojen kanssa poliittisten agendajen muokkaamiseksi ja vaikuttavat lakikeskusteluihin yleisen mielipiteen tuomioistuimessa.

    Esimerkki Big Tech -johtajasta, josta on tullut valtiomies, on Microsoftin presidentti Brad Smith, joka tapaa säännöllisesti valtionpäämiehiä ja ulkoministereitä Venäjän hakkerointiponnisteluista. Hän kehitti kansainvälisen sopimuksen nimeltä Digital Geneva Convention suojellakseen kansalaisia ​​valtion tukemilta kyberhyökkäyksiltä. Politiikka-asiakirjassa hän kehotti hallituksia tekemään sopimuksen siitä, etteivät ne hyökkää keskeisiin palveluihin, kuten sairaaloihin tai sähköyhtiöihin. Toinen ehdotettu kielto on hyökätä järjestelmiin, jotka tuhoutuessaan voivat vahingoittaa maailmantaloutta, kuten rahoitustapahtumien ja pilvipohjaisten palvelujen eheyttä. Tämä taktiikka on vain esimerkki siitä, kuinka teknologiayritykset käyttävät yhä enemmän vaikutusvaltaansa taivutellakseen hallituksia luomaan lakeja, jotka olisivat yleisesti hyödyllisiä näille yrityksille.

    Häiritsevä vaikutus

    Vuonna 2022 uutissivusto The Guardian julkaisi paljastuksen siitä, kuinka yhdysvaltalaiset sähköyhtiöt ovat salaa lobbannut puhdasta energiaa vastaan. Vuonna 2019 demokraattisen osavaltion senaattori José Javier Rodríguez ehdotti lakia, jonka mukaan vuokranantajat voisivat myydä vuokralaisilleen halpaa aurinkoenergiaa, mikä leikkaa energiatitaanin Florida Power & Lightin (FPL) voitot. FPL käytti sitten Matrix LLC:n palveluja, poliittista konsulttiyritystä, jolla on ollut kulissien takana valtaa ainakin kahdeksassa osavaltiossa. Seuraava vaalikausi johti Rodríguezin syrjäyttämiseen virastaan. Tämän tuloksen varmistamiseksi Matrixin työntekijät ohjasivat rahaa poliittisiin mainoksiin ehdokkaalle, jolla oli sama sukunimi kuin Rodríguez. Tämä strategia toimi jakamalla äänet, mikä johti halutun ehdokkaan voittoon. Myöhemmin kuitenkin paljastettiin, että tätä ehdokasta oli lahjottu osallistuakseen kilpailuun.

    Suuressa osassa Yhdysvaltojen kaakkoisosaa suuret sähkölaitokset toimivat monopoleina kuluttajien kanssa. Niiden oletetaan olevan tiukasti säänneltyjä, mutta heidän tulonsa ja valvomattomat poliittiset menonsa tekevät niistä osavaltion vaikutusvaltaisimpia kokonaisuuksia. Biologisen monimuotoisuuden keskuksen mukaan yhdysvaltalaiset sähköyhtiöt saavat monopoliaseman, koska niiden oletetaan edistävän yleistä etua. Sen sijaan he käyttävät etuaan pitääkseen vallan ja korruptoidakseen demokratiaa. Rodríguezin vastaisesta kampanjasta on tehty kaksi rikostutkintaa. Nämä tutkimukset ovat johtaneet syytteisiin viittä henkilöä vastaan, vaikka Matrixia tai FPL:ää ei ole syytetty mistään rikoksista. Kriitikot pohtivat nyt, mitä pidemmän aikavälin seurauksia voi olla, jos yritykset muokkaavat aktiivisesti kansainvälistä politiikkaa.

    Yritysten ulkopolitiikan vaikutukset

    Yritysten ulkopolitiikan laajempia vaikutuksia voivat olla: 

    • Tekniikkayritykset lähettävät rutiininomaisesti edustajiaan suuriin konventteihin, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien tai G-12-konferensseihin osallistumaan keskeisiin keskusteluihin.
    • Presidentit ja valtionpäämiehet kutsuvat yhä useammin kotimaisia ​​ja kansainvälisiä toimitusjohtajia virallisiin tapaamisiin ja valtiovierailuihin, kuten he tekisivät maan suurlähettilään kanssa.
    • Yhä useammat maat perustavat teknologialähettiläitä edustamaan omia etujaan ja huolenaiheitaan Piilaaksossa ja muissa maailmanlaajuisissa teknologiakeskuksissa.
    • Yritykset kuluttavat voimakkaasti lobbaamiseen ja poliittiseen yhteistyöhön lakeja vastaan, jotka rajoittaisivat niiden laajuutta ja valtaa. Esimerkki tästä olisi Big Tech vs. kartellilainsäädäntö.
    • Korruptio- ja poliittinen manipulointitapaukset lisääntyvät erityisesti energia- ja rahoituspalvelualalla.

    Kommentoitavia kysymyksiä

    • Mitä hallitukset voivat tehdä tasapainottaakseen yritysten valtaa globaalissa päätöksenteossa?
    • Mitä muita mahdollisia vaaroja on, jos yrityksistä tulee poliittisesti vaikutusvaltaisia?

    Insight-viittauksia

    Tässä oivalluksessa viitattiin seuraaviin suosittuihin ja institutionaalisiin linkkeihin: