Kestävät alukset: tie päästöttömään kansainväliseen merenkulkuun

• Kirjoittaja:
• tekijän nimi

  Quantumrun Foresight
• Maaliskuussa 24, 2022

Havainnon yhteenveto

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) sitoumus vähentää laivojen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2050 mennessä ohjaa alaa kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Tämä muutos sisältää kestävien alusten kehittämisen, uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulen ja auringon, tutkimisen sekä haitallisten päästöjen, kuten NOx ja SOx, vähentämistä koskevien säännösten täytäntöönpanon. Näiden muutosten pitkän aikavälin vaikutuksia ovat muunnokset laivanrakennuksessa, kuljetusinfrastruktuurissa, maailmanlaajuisessa kaupan dynamiikassa, poliittisissa liittoutumissa ja yleisessä tietoisuudessa.

Kestävä alusten konteksti

Vuonna 2018 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) järjestö IMO sitoutui vähentämään laivojen kasvihuonekaasupäästöjä noin 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. IMO:n ensisijaisena tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää kattavaa kansainvälisen merenkulun sääntelykehystä. Tämä muutos saattaa johtaa siihen, että kestävyyden laiminlyönneille määrätään raskaita sakkoja, korotettuja maksuja ja epäsuotuisampia rahoitusmahdollisuuksia. Vaihtoehtoisesti kestäviin laivoihin sijoittajat voivat hyötyä kestävistä rahoitusaloitteista.

Tällä hetkellä useimmat laivat käyttävät voimansa fossiilisista polttoaineista, mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöihin. Nykyinen paradigma on muuttumassa, kun IMO on kehittänyt kansainvälisen yleissopimuksen alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi (MARPOL), tärkeän yleissopimuksen alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi rakentamalla kestäviä aluksia. MARPOL kattaa alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemisen ja velvoittaa alan toimijoita joko investoimaan pesuriin tai siirtymään vaatimustenmukaisiin polttoaineisiin.

Siirtyminen kohti kestävää merenkulkua ei ole vain sääntelyvaatimus, vaan vastaus maailmanlaajuiseen tarpeeseen vähentää haitallisia päästöjä. Täytäntöönpanolla näitä määräyksiä IMO kannustaa merenkulkualaa etsimään vaihtoehtoisia energialähteitä ja teknologioita. Näihin muutoksiin sopeutuvat yritykset voivat joutua suotuisaan asemaan, kun taas ne, jotka eivät noudata, voivat kohdata haasteita. 

Häiritsevä vaikutus

Kansainvälinen merenkulkuala, joka vastaa yli 80 prosentista maailmankaupasta, tuottaa vain 2 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Teollisuus kuitenkin päästää aerosoleja, typen oksideja (NOx) ja rikin oksideja (SOx) ilmaan ja aluspäästöihin mereen, mikä johtaa ilman saastumiseen ja merionnettomuuksiin. Lisäksi suurin osa kauppalaivoista on valmistettu raskaasta teräksestä kevyemmän alumiinin sijaan, eivätkä ne vaivaudu energiansäästötoimenpiteisiin, kuten hukkalämmön talteenottoon tai vähäkitkaiseen rungon pinnoitukseen.

Kestävän kehityksen mukaiset alukset rakennetaan uusiutuvalle energialle, kuten tuuli-, aurinko- ja akuille. Vaikka kestävät alukset saattavat tulla täysimääräisesti voimaan vasta vuonna 2030, ohuemmat laivat voivat vähentää polttoaineen käyttöä. Esimerkiksi International Transportation Forum (ITF) raportoi, että jos nykyiset tunnetut uusiutuvan energian teknologiat otetaan käyttöön, merenkulkuala voisi saavuttaa lähes 95 prosentin hiilidioksidipäästöt vuoteen 2035 mennessä.

Euroopan unioni (EU) on ollut pitkään kestävän kansainvälisen merenkulun puolestapuhuja. Esimerkiksi EU sääti vuonna 2013 laivojen kierrätysasetuksen turvallisesta ja terveestä laivojen kierrätyksestä. Lisäksi EU hyväksyi vuonna 2015 asetuksen (EU) 2015/757 meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen seurannasta, raportoinnista ja todentamisesta (EU MRV). 

Kestävien alusten vaikutukset

Kestävien alusten laajempia vaikutuksia voivat olla:

• Uusien mallien kehittäminen laivanrakennusteollisuudessa suunnittelijoiden pyrkiessä tutkimaan tapoja rakentaa erittäin tehokkaita kestäviä aluksia, mikä johtaa alan standardien ja käytäntöjen muutoksiin.
• Meriliikenteen lisääntyvä käyttö joukkoliikenteessä ja kaupallisessa laivaliikenteessä, kun sen alhaisempi hiiliprofiili saavutetaan tulevina vuosikymmeninä, johtaa liikenteen infrastruktuurin ja kaupunkisuunnittelun muutokseen.
• Valtamerialusten tiukempien päästö- ja saastestandardien ohittaminen 2030-luvulle mennessä, kun eri teollisuudenalat painostavat vihreiden alusten käyttöönottoa, mikä johtaa säännellympään ja ympäristövastuullisempaan meriteollisuuteen.
• Merenkulkualan työvoimavaatimusten muutos kohti kestävän teknologian ja suunnittelun erikoistuneita rooleja, mikä johtaa uusiin uramahdollisuuksiin ja mahdollisiin haasteisiin työvoiman uudelleenkoulutuksessa.
• Uusien ympäristömääräysten noudattamiseen liittyvä kustannusten mahdollinen nousu, mikä johtaa muutoksiin hinnoittelustrategioissa ja mahdollisiin vaikutuksiin maailmanlaajuisen kaupan dynamiikkaan.
• Uusien poliittisten liittoutumien ja konfliktien syntyminen kansainvälisten merenkulkusääntöjen täytäntöönpanosta ja noudattamisesta, mikä johtaa mahdollisiin muutoksiin maailmanlaajuisessa hallinnassa ja diplomatiassa.
• Enemmän keskittymistä koulutukseen ja yleisön tietoisuuteen kestävistä merenkulkukäytännöistä, mikä johtaa tietoisempaan ja sitoutunempaan kansalaisuuteen, joka voi vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen ja poliittisiin päätöksiin.
• Rannikkoyhteisöt voivat kokea parempaa ilmanlaatua ja terveyshyötyjä vähentyneiden NOx- ja SOx-päästöjen ansiosta.

Pohdittavia kysymyksiä

• Luuletko, että kestävien alusten valmistus- ja käyttökustannukset ovat pienemmät tai suuremmat kuin tavanomaisten alusten?
• Luuletko, että kestävien alusten tehokkuus energiankulutuksen suhteen on pienempi tai suurempi kuin perinteisten alusten?